Nordic Construction Forum -tapahtumassa asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan rakennusalan tulevaisuutta. Tapahtuman kruunanneessa paneelikeskustelussa Admicomin kaupallisen tuotejohtaja Oskari Lemmettyn johdolla aiheeseen syventyivät Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Sakari Pesonen, Kumoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Pitkänen ja JM Suomi Oy:n Digital Transformation Manager Roope Syvälahti. Lue tästä blogista keskustelun kohokohdat ja lataa maksuton videotallenne.
Kuten alalla yleisesti, myös paneelikeskustelussa korostuvat rakentamisen tuottavuuden haasteet, joihin kaivattaisiin kipeästi ratkaisuja.
”Erilaiset seminaarit alkavat aika usein sellaisella kuvalla, jossa muiden teollisuuden alojen kehitys menee ylöspäin ja rakennusalan tuottavuuden kehittyminen on kuin kuolleenmiehen sydänkäyrä – ja tämä on valitettavasti ihan totta. Rakentaminen on haastava teollisuuden ala ja kenttä on sellainen, jossa on vaikea kehittää tuottavuutta”, Pesonen toteaa.
Mistä sitten löydetään keinot tuottavuuden parantamiseen? Vaikka yhtä viisasten kiveä ei ole olemassa, voidaan keinoja hakea esimerkiksi työmenetelmien standardoinnista ja teollisesta esivalmistamisesta. Panelistien mukaan on kuitenkin tärkeää huomioida, etteivät samat säännöt päde uudis- ja korjausrakentamisessa.
”Meillä panostetaan vahvasti siihen, että standardoidaan tuotteet ja hiotaan prosessit niin, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, missä he ovat oikeasti hyviä. Kyllä tuottavuus varmasti standardoinnin ja prosessin yksinkertaistamisen kautta löytyy”, omaperusteiseen tuotantoon erikoistuneen JM Suomen Syvälahti toteaa.
Korjausrakentaminen parissa toimivan Kumonin Pitkänen huomauttaa, että saneerauskohteissa pitkälle viety esivalmistus ei ole mahdollista, vaan korjausrakentaminen on pääosin ihmistyötä. Siksi tuottavuuden parantumista haetaan nimenomaan työmenetelmien standardoinnista, joita yrityksessä ohjaavat myös auditoidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät:
”Kyllä me edellytämme, että niiden mukaan toimitaan. Silloin se myös tarkoittaa, että kaikki prosessit on käyty läpi ja työmaahenkilöstön pitää toimia sen mukaan. ”
Myös Pesonen liputtaa toimintatapojen vakioimisen puolesta:
”Rakastan toimintatapojen vakioimista – mielestäni se on tapa tehdä teollista rakentamista. Meidän pitäisi pystyä siirtämään työmaatiimien korvien välissä oleva osaaminen yrityksen aineettomaksi pääomaksi. ”
"Jos ei ole strategiaa siitä, miten mennään kohti standardoidumpaa tapaa toimia, niin ei sinne myöskään päästä.” Katso tallenteelta lisää näkemyksiä siitä, millä keinoin toimintatapoja voidaan vakioida >>
Yksi keskustelun keskeisistä teemoista on rakentamisen laatu, johon asiantuntijoiden mukaan on löydettävissä keinoja niin suunnittelupöydältä kuin työmaalta. Syvälahti painottaa, että laadun edellytykset luodaan jo suunnitteluvaiheessa:
”Koen, että laatu lähtee hyvin vahvasti suunnittelusta ja tekoälyllä on paljon mahdollisuuksia suunnitelman laadun varmistamiseen. Nyt me teemme tarkistusta ja kommunikoimme havainnoista ohjelmistoilla. Bauhub on hyvä esimerkki siitä, miten voimme kommunikoida virheistä suunnitelmissa. Tulevaisuudessa pystymme varmasti valjastamaan tekoälyn myös tarkastamaan virheet ja löytämään ongelmakohdat – ja jopa ehdottamaan ratkaisuja niihin. Uskon, että siellä on valtavasti tehtävää koko rakennuksen laadun suhteen.”
Työmaiden arjessa puolestaan erilaiset digitaaliset työkalut tukevat laadunvarmistusta, mutta olennainen osa laadukasta rakentamista ovat myös toimivat työskentelyolosuhteet.
”Uskon, että kun meillä on hyvin suunniteltu rakennushanke, pystytään myös työt toteuttamaan suunnitellulla tavalla – eli luomalla hyvät, selkeät ja ennustettavat työskentelyolosuhteet, vaikutetaan positiivisesti laatuun ja myös työturvallisuuteen”, Pesonen toteaa.
Vaikka laadun parantamiseksi on paljon tehtävissä, ovat asiantuntijat sitä mieltä, että rakentamisen huono maine ei ole ansaittua.
”Aina voi ja on syytäkin parantaa. Väitän kuitenkin, että me olemme Suomessa aika hyviä rakentamisessa ja laatu kestää vertailun minne tahansa”, Pitkänen sanoo.
Isossa kuvassa panelistit kokevat, että rakentamisen laatua ja tuottavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi uusilla palkitsemismalleilla, tuomalla lean-ajattelua vahvemmin osaksi rakentamista sekä kehittämällä uusia hankemalleja, joissa kaikkien tähtäin olisi yhteisessä maalissa. Pitkäsen mukaan nykyiset mallit eivät kannusta tilaajaa ja urakoisijaa puhaltamaan yhteen hiileen:
”Uudet hankemallit saattaisivat tuoda laatua, jos niiden avulla tuijottaisimmekin sitä, että haluamme rakentaa yhdessä tällaisen tilan, eikä sitä kuka rakentaa kenenkin rahoilla. Näkisin, että myös lean-ajattelusta löytyisi etua rakennustoimintaan.”
”Lean-ajattelussa optimoidaan yksittäisen koneen sijasta tuotannon virtausta. Rakentamisessa meillä on valtavasti eri osapuolia ja erilaisia ansaintamalleja – siinä sekasotkussa virtauksen optimointi on äärimmäisen vaikeaa. Uudenlaiset urakkasopimusmallit ovat tärkeä osa sitä, että saadaan tuotanto virtaamaan”, Pesonen korostaa.
”Kokonaishintaurakka on vähän niin kuin rugby – siinä on selvät säännöt ja kaveria saa töötätä. Monesti tilaajat eivät ymmärrä, että se kuuluu pelin sääntöihin ja ovat aivan järkyttyneitä, kun heidät taklataan ensimmäisen kerran.” Katso tallenteelta näkemyksiä siitä, kuinka rakentamisen laatua voitaisiin parantaa uusilla hankemalleilla. >>
Syvälahti lisää, että työmaiden virtauksen optimoinnissa keskeistä on logistiikkaan panostaminen.
”Meillä on siirrytty koko ajan kohti tahtituotantoa Plannerin kanssa ja työmaalla virtauksen kannalta yksi tärkeimmistä pohdittavista asioista on työmaalogistiikka: Miten se saadaan hoidettua niin, että ihan oikeasti ei tule sellaista hukkaa, että lähdetään hakemaan tavaraa toiselta puolelta työmaata. Se on varmasti ratkaisevassa osassa tuotannon tehokkuuteen mutta myös laatuun, että meillä on oikeat tavarat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ”
Tällä hetkellä tekoäly ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat ykköspuheenaihe myös rakennusalalla. Edellä mainitun suunnittelun laadun lisäksi asiantuntijat uskovat, että tekoäly tulee helpottamaan merkittävästi esimerkiksi kommunikointia ja töiden organisointia. Monelle yritykselle nykysuuntaus tarkoittaa sitä, että nyt alkaa olla viimeiset hetket hypätä mukaan kehitykseen ja digitalisoida toimintatapoja, jos uusista ratkaisuista haluaa päästä hyötymään.
”Tekoälyä ei pysty hyödyntämään, jollei data ole digitaalisessa muodossa – ja tällä hetkellä me käytämme rakentamisessa paljon työkaluja, jotka eivät ole digitaalisia. Tämä kehitys pakottaa rakennusliikkeet ottamaan käyttöön enemmän digitaalisia työkaluja, jotta dataa voidaan tekoälyn avulla hyödyntää”, Pesonen toteaa.
”Olen ihan varma, että jos me 10 vuoden päästä sanotaan tekoälylle, että meillä olisi tässä 50 ukkoa ja tällainen talo pitäisi rakentaa, niin se osaa johtaa sitä työtä.” Katso tallenteelta, mihin kaikkeen asiantuntijat uskovat tekoälyn tuovan muutoksia. >>
Kuinka digitaaliset ratkaistut, tekoäly ja uudet toimintatavat sitten tuodaan osaksi rakentamisen kenttää siten, että ne omaksutaan laajasti ja saadaan aidosti hyötyä koko alalle? Asiantuntijoiden mukaan pitää olla rohkeutta uudistua sekä tahtoa syventää yhteistyötä ja yhtenäistää ratkaisuja kattamaan koko arvoketju, jotta sidosryhmien kanssakäyminen helpottuu.
”Korostaisin yhteistyön merkitystä ja syventämistä kautta linjan. Mikään hieno suunnitelma ei toimi, jos rakentajat ja tilaajat ovat eri ympäristöissä – samojen ratkaisuiden pitäisi olla käytössä kaikilla osapuolilla”, Pitkänen toteaa.
”Meidän pitää olla valmiita päästämään irti vanhasta. Jos valjastamme myös tekoälyn tekemään nykyisen prosessin mukaisia tehtäviä, niin ei me välttämättä saada sitä toivottua tuottavuusloikkaa. Meidän pitää oikeasti osata katsoa uudella tavalla prosesseja ja tekemistä. Pitäisi löytää tavat mahdollistaa uusille sukupolville erilainen ajattelutapa, eikä ajaa heitä sisään rakennusalan sata vuotta vanhaan tapaan tehdä asiat”, Syvälahti painottaa.
Rakennusalan tulevaisuutta käsittelevä paneelikeskustelu oli osa 21.3.2025 järjestettyä Nordic Construction Forum -tapahtumaa. Noin tunnin mittaisesta tallenteesta löydät lisää asiantuntijoiden näkemyksiä rakennusalalla puhuttavista aiheista ja tulevaisuuden suunnasta.