Ympäristötietoisuus on yhä tärkeämpää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, eikä rakennusala ole jäänyt osattomaksi ympärillämme tapahtuvasta muutoksesta. Kysyimme asiakkaaltamme, miksi ympäristöjärjestelmä kannattaa ottaa käyttöön ja millainen prosessi sen käyttöönotto on.
Kysymyksiimme vastasi toimitusjohtaja Ari Karhapää KUMONI Oy:stä, jossa ISO 14001 -standardin mukainen ympäristösertifikaatti tuli virallisesti käyttöön maaliskuussa, täydentämään jo aiemmin käytössä ollutta ISO 9001 -laatujärjestelmää.
Miksi halusitte käyttöönne ympäristöjärjestelmän?
Omat arvomme ajoivat ratkaisuun, sillä me haluamme toimia vastuullisesti ja ympäristöjärjestelmä on yksi asia, jolla pystymme siihen vaikuttamaan. Mielestäni on tärkeää kantaa vastuuta siitä, että tuleville sukupolville jäisi hyvä tilanne, eikä poltettaisi koko palloa loppuun ennen aikojaan.
Kuinka vastuullisuuden ja ympäristötietoisuuden kasvava merkitys näkyy rakennusalalla?
Kyllähän varsinkin julkisella puolella näkyy jo selvästi, että vastuullisuutta ja ympäristöasioita arvostetaan yhteistyökumppaneita valittaessa.
Samaan aikaan nykynuoriso on hyvin vastuullista ja esimerkiksi hakeutuu töihin oman arvomaailmansa mukaisiin yrityksiin. Pikkuhiljaa tämä sukupolvi on tulossa entistä vahvemmin päätösvaltaan myös esimerkiksi taloyhtiöissä, joten uskon, että vastuullisten toimintatapojen merkitys rakennusalan yrityksissä tulee jatkossa kasvamaan entisestään.
Millainen prosessi ympäristöjärjestelmän käyttöönotto oli yrityksessänne?
Eihän se ihan sormia napsauttamalla tapahtunut, mutta en kokenut sitä mitenkään raskaaksi kun tietää, että se vie koko ajan taustalla asioita eteenpäin meidän kaikkien hyväksi. Meillä ympäristöjärjestelmän vaatimaa työtä ryhdyttiin tekemään viime keväänä ja varsinaisen auditoinnin suoritti DNV Oy vuoden loppupuolella.
Sertifiointiprosessin aikana minä ja konsernin johtaja Pasi Pitkänen olimme mukana kuvaamassa yrityksen arvoja ja lisäksi mukana oli konsultti sekä yksi palkattu projektityöntekijä. Puolen vuoden aikana luotiin järjestelmän vaatimia käytäntöjä. Meidän liiketoiminta-alueellamme isossa roolissa on kierrätys ja jätehuolto. Toki meillä oli ollut Lassila-Tikanojan kanssa yhteistyötä jo aiemminkin, mutta esimerkiksi lajittelua ryhdyttiin tekemään entistä tarkemmin.
Varsinaisen sertifikaatin saamiseksi tehtiin ensin vuoden loppupuolella esiauditointi, jossa tarkasteltiin mahdollisesti tarvittavia lisäyksiä tai muutoksia. Selvisimme hyvin pienillä muutoksilla ja sen jälkeen suoritettiin varsinainen auditointi, jossa käytiin läpi, kuinka järjestelmän mukainen toiminta on työmaillamme toteutunut. Varsinaisen sertifikaatin saimme lopulta käyttöömme maaliskuussa 2023.
Mitä ympäristöjärjestelmän käyttöönotto vaatii yrityksen toiminnanohjausratkaisuilta?
Meillä ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ei vaatinut mitään toimenpiteitä järjestelmän suhteen, koska Admicom Ultima sopii siihen toimintaan tosi hyvin. Teemme kustannuslaskelmat Admicom Estima Premiumilla ja sieltä voidaan siirtää tavoitearvio budjetiksi työmaalle, jolloin litteroinnin kautta päästään Ultimassa helposti todentamaan, miten työmaa on toteutunut laskentaan verrattuna.
Esimerkiksi hiilijalanjälkien laskentaan haetaan Ultimasta kustannuksia ja litterakohtaisen seurannan ansiosta tarvitsemansa tiedot on hyvin helppo saada työmaakohtaisesti. Ympäristöjärjestelmän vaatiman tiedon koostamisessa on tärkeää, että tuotanto, palkkahallinto, kirjanpito ja reskontra ovat kaikki yhdessä paikassa ja tukevat toisiaan. Tällöin mitään töihin tai materiaaleihin liittyvää tietoa ei tarvitse koostaa Exceleissä ja samalla ennustettavuus yrityksen tuloksesta helpottuu huomattavasti, kun raportointityökalut ovat ohjelmistossa valmiina.
Minkä vinkin antaisit muille ympäristösertifiointia harkitseville rakennusyrityksille?
Mielestäni tämäkin asia lähtee liikkeelle yrityksen arvomaailmasta, eli koetaanko että se on yrityksen arvojen mukaista toimintaa.
Seuraavaksi kannattaa miettiä, onko itsellä muutokseen tarvittavaa ammattitaitoa. Kyseessä on laaja kokonaisuus ja ympäristöpuoli on rakennusyrityksen arkeen verrattuna ihan erilainen maailma, joten kyllä siihen apua tarvitsee. Suosittelisin palkkaamaan työntekijän tai konsultin vetämään projektia. Aikaa kannattaa varata riittävästi myös itselle, jotta ehtii kunnolla perehtyä ja auttaa prosessien luomisessa.
Mitä muuta hyötyä sertifioinnista on ollut yrityksellenne ympäristönäkökulmien lisäksi?
Työmaatoiminta tehostuu, kun sitä seurataan ja käydään läpi järjestelmää auditoidessa. Laatujärjestelmien avulla työn tuottavuus paranee ja tämä on meille yksi työkalu, jota hyödynnämme toimintamme tehostamisessa. Työ ei lopu siihen että on saatu sertifikaatti, vaan pyrimme toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen Lean-periaatteiden mukaisesti.
Ari Karhapää
Ari Karhapää on rakennusalan moniosaaja, joka on toiminut rakentamisen parissa 1980-luvulta alkaen kartuttaen kokemusta niin timpurin kuin työnjohtajan töistä. Pitkän uransa aikana hän on ehtinyt olla mukana monenlaisissa rakennushankkeissa omakotitaloista liikekiinteistöjen kautta korjausrakentamiseen – ja mahtuu mukaan myös rakennuttamista ja perehtymistä kaavoitukseen. Työskenneltyään pitkään työpäällikkönä Peabilla, Ari hyppäsi vastaavaan rooliin KUMONI Oy:lle vuonna 2016 ja tämän vuoden alussa hän sai hoidettavakseen yrityksen toimitusjohtajan tehtävät.