TR- ja MVR-mittaukset ovat yleisesti talonrakennus- (TR) ja maa- ja vesirakennustyömailla (MVR) käytössä olevia työturvallisuuden arviointimenetelmiä. Suomalaiset työmaat olivat vielä 1980-luvun lopulla vaarallisia työpaikkoja, eikä turvallisuusnäkökulmalla ollut kovin suurta merkitystä työmaan ohjauksessa. Jo 1980-luvulla oli kyllä lomakkeita, joita voitiin täyttää ja näin todentaa työturvallisuusvaatimusten toteutuminen työmailla, ainakin teoriassa. Lomakkeiden vaikutus työmaiden varsinaiseen turvallisuuskulttuuriin, poikkeamien havainnointiin ja niiden korjaamiseen oli kuitenkin vähäistä.
Tarvittiin uudenlainen työturvallisuuden mittarointijärjestelmä, jota oli yksinkertaista seurata ja joka mahdollisti työmaiden keskinäisen turvallisuustason vertailun. TR-mittarin kehitykseen osallistui useita tahoja kuten Työterveyslaitos, Rakennusteollisuuden jäsenyrityksiä ja monia muita toimijoita ja yksilöitä. Erilaisia mittauksia oli kehitetty ennenkin, mutta juuri TR-kierroksen mittaustapa ja vertailtavuus teki siitä tehokkaan työmaiden turvallisuuden mittaamiseen. Kun TR-mittaus oli saatu kuntoon, kehitettiin vielä maanrakennustyömaille sopiva MVR-mittari. Molemmat mittarit kehitettiin ja otettiin Suomen työmailla asteittain käyttöön 1990-luvun aikana, mutta turvallisuustilanteen parannuttua on mittauskriteerejä myöhemmin vielä tiukennettu. [i]
Miksi mitata työturvallisuutta?
Valtioneuvoston päätöksessä 629/1994 11-15 § määrätään, että työmailla ”…on työn aikana ajoittain, mikäli mahdollista ainakin kerran viikossa suoritettavissa kunnossapitotarkastuksissa tarkastettava muun muassa työmaan ja työkohteiden yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus, rakennustyön aikainen sähköistys, nosturit, henkilönostimet ja muut nostolaitteet, nostoapuvälineet, rakennussahat, telineet, kulkutiet sekä maan ja kaivantojen sortumavaaran estäminen.”[ii]
Vaikka kunnossapitotarkastukset ovatkin lakisääteisiä, on myös rakennusyrityksillä oma lehmänsä ojassa turvallisuuskulttuurin edistämisessä ja ylläpidossa. Jokainen tapaturma ja henkilövahinko vaikuttaa sekä yrityksen tulokseen, että sen imagoon. Eräässä diplomityössä laskettiin yhden yrityksen viidentoista eri sairaslomapoissaoloihin johtaneiden tapaturman maksaneen noin neljäsataa euroa per sairaslomapoissaolopäivä. [iii]
Mihin mittausten käyttöönotto on johtanut?
Vielä 1990-luvun lopulla tapahtui työmailla noin yhdeksänkymmentä tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin seitsemäätoista tapaturmaa sataa työntekijää kohden. Vuodesta 1997 on järjestetty työmaiden välillä työturvallisuuskilpailuja, joissa työmaat pyrkivät peittoamaan toisensa turvallisuuden saralla. Pedantin toiminnan, jatkuvan tiedottamisen ja aktiivisen valvonnan seurauksena tapaturmataajuus on pudonnut ainakin kilpailuun osallistuvissa yrityksissä kahteentoista tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Tämä tarkoittaa enää vuosittain kahta tapaturmaa sataa työntekijää kohden.[iv] Laajemmalla katsauksella alalla on kuitenkin vielä tehtävää, sillä yleinen tapaturmataajuus on Tapaturmavakuutuskeskuksen uusimpien tietojen mukaan vielä noin 120 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. [v] [vi]
Mittauskierrosten aikana tehtävien virhehavaintojen määrät ovat pudonneet huomattavasti. Kun vielä 1990-luvun puolivälissä kaikista havainnoista virhehavaintoja oli noin kolmasosa, on nykyään niitä enää noin kuusi prosenttia kaikista havainnoista. TR-mittauksen havainnointikriteerejä kiristettiin vielä vuonna 2010, jolloin pienen notkahduksen jälkeen virheiden yleisyys laski takaisin alle kymmeneen sataa havaintoa kohden. [vii] MVR-mittausta on uudistettu viimeksi vuonna 2017. [viii]
Voitaneen siis todeta, että turvallisuuden mittaaminen ja turvallisuusnäkökulman jatkuva esillä pitäminen ovat merkittävästi parantaneet työmaiden turvallisuutta ja vähentäneet henkilövahinkoja.
Miten TR-mittaus toimii?
Sekä TR- että MVR-mittaus tehdään joko sähköisesti erityisillä mittausohjelmistoilla, tai perinteisesti paperille tehtävällä tukkimiehen kirjanpidolla ja taskulaskimella.
Ensin työmaa jaetaan ”ruutuihin”, jotta mittaus sujuu johdonmukaisesti alueittain. ”Ruutu” voi olla esimerkiksi asuinkerrostaloissa huoneisto parvekkeineen tai vaikkapa 1-2 pilarin pilariväli teollisuushallissa. Käytävät, portaikot ja muut vastaavat tilat voivat olla myös omia ruutujaan. Kustakin ruudusta tehdään vain tietty määrä tietyn mittauskohteen havaintoja, jotta havaintojen määrä pysyy hallinnassa ja vertailukelpoisena. ix
TR-mittauksessa on kuusi eri mittauskohdetta, joista kuudennessa on vielä kaksi alaotsikkoa.
- Työskentely
- Telineet, kulkusillat ja tikkaat
- Koneet ja välineet
- Putoamissuojaus
- Sähkö ja valaistus
- a. Järjestys
b. Pölyisyys
Kutakin mittauskohdetta havainnoidaan eri tavoin. Eri havainnoitavat asiat ja merkkaustavat on esitetty esimerkiksi Työsuojeluhallinnon verkkosivulta ladattavissa olevassa TR-mittari 2010-lomakkeessa. Lomaketta voi käyttää myös itse TR-mittaukseen. x
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tr-mittari- xi
Mittauksen lopputulos kuvataan turvallisuusindeksiluvulla. Indeksi saadaan jakamalla oikein havaintojen määrä havaintojen kokonaismäärällä ja kertomalla sadalla. Turvallisen työmaan indeksi on yleensä vähintään yli 90. xii
Muutama käytännön esimerkki TR-mittauksesta
Mittaaja saapuu ruutuun ja näkee kolme työntekijää. Jokaisesta työntekijästä tehdään joko yksi positiivinen tai negatiivinen merkintä. Mikäli työntekijällä on asianmukaiset turvavarusteet, eikä tämä ota ilmiselvää riskiä työskennellessään esimerkiksi käyttämällä viallisia välineitä tai jättämällä sammutuskalustoa pois tulitöistä, tulee tälle positiivinen merkintä. Mikäli esimerkiksi suojalasit tai heijastava vaatetus puuttuu, tulee merkitä virhe työntekijän kohdalle. Myös esimerkiksi nostokorista työskentely ilman valjaita johtaa virhemerkintään. xiii
Telineiden, kulkusiltojen ja tikkaiden osalta tarkistetaan niiden asianmukainen tuenta, eheys ja soveltuvuus asennustyöhön. Telineiden päälle nousemisen tulee olla turvallista, työtasojen vakaita ja telineiden perustusten kunnossa. A-tikkaissa tulee tietyn korkeuden jälkeen olla alatukipalkki, joka estää sivusuuntaan kaatumista. xiv
Sähkön ja valaistuksen osalta tarkistetaan ruudun yleinen tilanne, sekä jokainen ruudulle sattuva erikseen valaistu työpiste. Kaapelit eivät saa lojua sikin sokin lattialla. Työpisteiden tulee olla tarpeeksi valaistuja, jotta niissä voi tehdä turvallisesti töitä. xv
Esimerkkejä erilaisista TR-kierroksen virhehavainnoista.
Miten MVR-mittaus eroaa TR-mittauksesta?
MVR-mittauksessa mittauskohteet ovat hieman erilaisia, johtuen maanrakennusalan erityispiirteistä ja tarpeista. Havainnoitavat asiat ja mittaukseen tarvittava lomake on saatavilla esimerkiksi Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.
Mittauksessa mittauskohteita on viisi. Mittauskohteet kuvastavat maanrakennustyömaan erityispiirteitä, kuten raskaan kaluston tuomia riskejä. xvi
- Työskentely ja koneenkäyttö
- Kalusto
- Suojaukset ja varoalueet
- Ajo- ja kuluväylät
- Järjestys ja varastointi
Työskentelyssä mitataan samankaltaisia asioita kuin TR-mittauksessakin, mutta esimerkiksi luiskaamattomissa kaivannoissa työskentely on asia, johon ei välttämättä sisävalmistusvaiheen töissä enää tarvitse kiinnittää huomiota, kun taas maanrakennustyömaalla se on erittäin tärkeää.
Kalusto-mittauskohteessa tarkastellaan yksittäisillä havainnoilla mitattavan ruudun työkoneet, pienlaitteet, telineet, sähkökeskukset, kaapelivedot sekä valaistukset. Kaluston silmämääräinen yleiskunto, alustojen kantavuus ja tuenta, sekä kulkuteiden esteettömyys ovat joitakin arvioitavia asioita tässä mittauskohteessa. xvii
Turvallisuusmittaukset ja viranomaisvalvonta
TR- ja MVR-mittaukset ovat hyvin vakiintuneita turvallisuustason mittaustapoja ja myös viranomaiset käyttävät niitä auditoidessaan työmaita. TR-mittaus on sopiva sellaisenaan viranomaisvalvontaan, eivätkä sen arviointikriteerit poikkea mitenkään viranomaisten käyttämistä omien tarkastuksiensa hyväksymisperusteista. [iii] Osa MVR-mittauksen kriteereistä kuitenkin ylittää lainsäädännön minimivaatimukset. Tämä tarkoittaa, että tarkastusta tekevällä taholla on syytä kiinnittää huomioita omiin huomautuksiinsa ja rakentajalle antamiinsa toimintaohjeisiin, mikäli ohjeita ollaan antamassa tehtyjen havaintojen perusteella. xix
Mittaukset eivät ole mikään itseisarvo, vaan turvallisuuspoikkeamiin tulee reagoida viipymättä ja korjaustoimenpiteet varmistettava loppuun asti tehdyiksi. Tässä osuudessa sähköinen poikkeamien kirjaaminen on moninkertaisesti tehokkaampaa, kun havainto voidaan sekä tehdä, että kuitata korjatuksi samaan järjestelmään. Lisäksi, vaikka turvallisuusmittauksia ei todellakaan pidä tehdä ”tähdäten tiettyyn indeksilukuun”, niin kannattaa virheiden ohessa muistaa merkitä myös positiiviset havainnot havaintolomakkeeseen. Tämä voi helposti unohtua virheitä etsiessä!
Konsernimme ohjelmistoperheestä löytyy ratkaisut työn dokumentointiin, mm. tr- ja mvr-mittausten raportointiin. Tutustu meidän rakentamisen työkaluihin täältä!
---
i https://www.rakennuslehti.fi/2017/01/rakennustyomaat-ovat-50-vuodessa-muuttuneet-sotatantereista-siisteiksi-ja-monikansallisiksi-tyopaikoiksi/ (Kappale: TR-mittarilla oli monta kehittäjää) [30.3.2021]
ii https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940629
iii Diplomityö: Talonrakentamisen työtapaturmien kustannukset (2016), s. 58, Timo Lahti, Tampereen Teknillinen yliopisto
iv https://www.rakennuslehti.fi/2017/01/rakennustyomaat-ovat-50-vuodessa-muuttuneet-sotatantereista-siisteiksi-ja-monikansallisiksi-tyopaikoiksi/ (Kappale: TR-mittarilla oli monta kehittäjää) 30.3.2021
v https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/19b15f83-7c3d-4ca7-ba22-c8ee3600fe71 06.04.2021
vi https://www.tvk.fi/tilastot-ja-julkaisusarjat/tilastot/tyotapaturmatilastot/ TVK:n analyysisarjan analyysista numero 28.
vii https://www.rakennuslehti.fi/2017/01/rakennustyomaat-ovat-50-vuodessa-muuttuneet-sotatantereista-siisteiksi-ja-monikansallisiksi-tyopaikoiksi/ (Kappale: TR-mittarilla oli monta kehittäjää) 30.3.2021
viii https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/mvr-mittari 30.3.2021
ix TR-mittari Tarkastajien ohjeet 2015 alkaen, Tuuli Harjunpää, Ville Lappalainen, Aluehallintovirasto https://docplayer.fi/1915476-Tr-mittari-tarkastajien-ohjeet-2015-alkaen-tuuli-harjunpaa-ja-ville-lappalainen.html 30.3.2021
x https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tr-mittari- 30.3.2021
xi https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tr-mittari- 30.3.2021
xii MVR-mittari 2010 Maa- ja vesirakennustyömaiden turvallisuustason arviointi ja kehittäminen, INFRA Ry, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos. https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/tyoturvallisuus/mvr-mittari2010.pdf
xiii TR-mittari 2010, Työsuojelulaitos. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tr-mittari- 30.3.2021
xiv TR-mittari 2010, Työsuojelulaitos. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tr-mittari- 30.3.2021
xv MVR-mittari 2010 Maa- ja vesirakennustyömaiden turvallisuustason arviointi ja kehittäminen, INFRA Ry, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos. https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/tyoturvallisuus/mvr-mittari2010.pdf 30.3.2021
xvi MVR-mittari 2010 Maa- ja vesirakennustyömaiden turvallisuustason arviointi ja kehittäminen, INFRA Ry, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos. https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/tyoturvallisuus/mvr-mittari2010.pdf 30.3.2021
xvii xviii TR-mittari 2010, Työsuojelulaitos. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tr-mittari- 30.3.2021
xix https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/mvr-mittari [30.3.2021]