Skip to content

Rakennuslaki 2025: Mihin rakennusalan yritysten tulee varautua?

Uusi rakennuslaki astuu voimaan vuonna 2025. Rakennuslakiuudistus tuo mukanaan paljon muutoksia ja uudistuksia. Kokosimme tälle sivulle ajankohtaista infoa avuksesi aiheeseen liittyen.

rakennuslain taustaa

Uusi rakennuslaki astuu voimaan vuonna 2025. Se on konkreettinen kannanotto suomalaisen rakentamisen vastuullisuuteen, laatuun ja kestävän kehityksen toteuttamiseen. Rakennuslain tavoitteena on pienentää rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä sekä pidentää rakennusten elinikää.

Rakennuslain tuomat muutokset tarkentavat Suomessa rakentamisen laatuun ja vastuihin liittyviä osa-alueita.Tahtotilana on pitkällä aikavälillä laskea rakentamisen kustannuksia ja tehdä raportointiin liittyvän hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen arvioinnista riittävän yksinkertaista ja selkeää, sekä varmistaa arvioinnin luotettavuus ja yhdenmukaisuus.

Mihin kaikkeen rakennuslakiuudistus vaikuttaa?

Rakennuslakiuudistus tulee muovaamaan rakentajien ja koko rakennusalan toimintaa huomattavasti. Se tuo mukanaan paljon muutoksia ja uudistuksia, esimerkiksi mallinnusvaatimuksiin. Kolmen vuoden siirtymäajan aikana rakennusalan yritykset joutuvat muuttamaan totuttuja toiminta- ja suunnittelutapojaan.

Rakennuslain muutokset vaativat yrityksiltä uudenlaista osaamista sekä uusien työkalujen hankkimista mm. tietomallintamiseen ja laskentaan. Myös rakentamisen vastuut tulevat muuttumaan, sillä rakentamisen päävastuu siirtyy entistä enemmän rakentajalle. Rakennuksen vähähiilisyys tulee lain puitteissa raportoida jo ennen rakentamisen aloitusta, ja tämä tulee olemaan vaatimus rakennusluvan saamiselle. Selvitysvelvollisuus tulee lisäksi koskemaan laajamittaisesti korjattavia rakennuksia.

lue lisää blogista

Rakennuslain muutokset 2025: Mihin rakennusalan yritysten tulee varautua?

Tietomallinnus

Tietomallinnuksen vaatimukset muuttuvat

Rakentajien, jotka suunnittelevat ja valmistavat omia mallistojaan, tulee rakennuslain voimaantulon jälkeen mallintaa kaikki rakennukset IFC-mallina digitaalisesti. Jos kyseessä on 1–2 asunnon rakennus, tulee laajoissa korjausurakoissa ja uudisrakentamishankkeissa tuottaa aina arkkitehtimalli. Esimerkiksi, jos kyseessä on LVI-remontti omakotitaloon, tulee rakentaja tarvitsemaan LVI-suunnitelman sekä mahdollisesti myös mallin. Tämä on suuri muutos aikaisempaan.

Nykypäivänä joka kohteessa on joko arkkitehti tai suunnittelija. He pystyvät mallintamaan rakennuksen, mutta tulevaisuudessa pelkkä 3D-malli ei itsessään riittä. Jatkossa mallin tulee sisältää parametrejä, jolloin kyseessä on tietomalli. Tämä tarkoittaa, että mallissa on informaatiota, jonka perusteella meidän tulee pystyä hallinnoida rakennuksen elinkaarta aina suunnittelusta toteutukseen ja purkuun saakka.

Rakennuslupa ei heltiä ilman IFC-mallia. Informaation tulee olla syötetty malliin oikein, jotta automaattiset rakennusluvan tarkastustyökalut pystyvät tarkastamaan mallin automaattisesti. Vastuu malliin syötettyjen tietojen oikeudellisuudesta valuu suunnittelijalle. Suunnittelija on siis vastuussa ja hänen tulee pystyä tarkastamaan, että malli vastaa täysin sitä mitä tullaan rakentamaan.

Mitä kaikkea tietomallin tulee sisältää?

Tietomalleista tulee löytyä:

  • järjestelmätiedot (esim. LVI-järjestelmäinformaatiota; lämmitysjärjestelmän valmistaja on ja mitä laitteita on välissä)
  • materiaalien elinkaaritietoa käyttöikä ja uudelleenkäytettävyys
  • tietoa purkujätteistä; tämä on nykyäänkin tiedossa, mutta rakennuslain puitteissa tästä tulisi olla tietoa jo suunnitteluvaiheessa
  • tiloista ei ole vielä suoraan mainittu laissa; mutta ilmeisesti rakennuskuvassa tulee olla tilojen perustiedot / laajuustiedot – tilojen ja huoneistojen käyttötarkoitukset sekä tilaluettelot (paloviranomaiset haluavat esim. selvityksen siitä, että kuinka paljon tiloissa on palavaa materiaalia)
Tämän lisäksi tulee toimittaa materiaaliluettelo, josta löytyy tieto kuutiotilavuuksista ja CO2-päästöjen määrästä. Lisäksi tietomalliin tulee olla mahdollista myös jälkikäteen lisätä informaatiota. Työmaalle mentäessä tulisi pystyä lisäämään tietoa malliin rakennuksen eri elinkaaren vaiheissa – tätä kutsutaan ns. digitaaliseksi kaksoseksi. Eli jos työmaalla halutaan vaihtaa esimerkiksi materiaaleja, tulee nämä muutokset pystyä kirjaamaan malliin jälkeenpäin.
lataa webinaaritallenne

Tutustu tarkemmin rakennuslain asettamiin tietomallivaatimuksiin asiantuntijamme Kimmo Peren johdolla.

Ilmastoselvitys

ilmastoselvitys on edellytys rakennusluvalle

Uuden rakennuslain myötä ilmastoselvityksen toimittamisesta tulee edellytys rakennusluvan saamiselle. Ilmastoselvitykseen tullaan erittelemään erikseen sekä rakennuksen, että rakennusalueen päästöt ja päästövähennykset (yksikkönä kg CO2e/m2/a, jossa CO2e = hiilidioksidiekvivalentti). Nämä päästöt ja päästövähennykset jakautuvat karkeasti kolmeen aikajaksoon:

  • Rakentamisen aikaiset päästöt ja hiilinielut rakennustuotteiden valmistuksen, kuljetusten ja asennusten osalta. (Esimerkiksi terästuotteilla on vain päästöjä, mutta puurakentamisessa täytyy huomioida puun hiilinieluna toimiminen. Samoin betonivalujen jälkeinen hiilidioksidin sitoutuminen betoniin tulee huomioida.)
  • Käytön aikaiset päästöt ja hiilinielut (energiankulutus ja tuotteiden vaihdot).
  • Purkamisesta syntyvät päästöt (purkaminen, jätteiden kuljetus, käsittely ja hävittäminen).

Varsinaisista raja-arvoista ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta hyvä veikkaus hallituksen ja EU:n ilmastotavoitteiden pohjalta lienee noin puolet nykyisen tason päästöistä. Yhden saksalaisen tutkimuksen mukaan nykypäästöt ovat keskimäärin 7,3 kgCOe/m2/a, joten raja-arvo tulevaisuudessa voisi olla luokkaa 3,7 kgCO2e/m2/a.

Mistä päästötiedot saadaan?
Osa päästö- ja päästövähennysarvioista tieto saadaan suoraan ympäristöministeriön toimittamista taulukoista. Esimerkiksi kuljetusten päästöt, sekä työmaan operoinnin päästöt voidaan arvioida joko ympäristöministeriön taulukkoarvoilla, tai haluttaessa tarkemmilla arvoilla (oma arvio lämmityspäästöistä ja kuljetusetäisyyksistä jne).
 
Mikäli halutaan tarkemmin tiettyjen tuotteiden päästötietoja, pitää tutustua tuotteiden ympäristöselosteisiin, eli Environmental Product Declaration -asiakirjoihin (EPD). Nämä ovat EN15804:A2-standardin mukaisia selostuksia tuotteiden ilmastovaikutuksista ja niitä ympäristöministeriö suositteleekin ensisijaisesti käytettävän, mikäli tuote on tiedossa. Valtaosalla rakennustuotteista tällainen EPD on. Sähköisiä EPD-tietopankkeja kasaa tällä hetkellä useampikin toimija.

Käytön aikaiset päästöt ovat nykyrakennuksilla suunnilleen samansuuruiset kuin rakentamisen aikaiset päästöt, joten molemmista karsimalla voidaan säästää luontoa. Käytönaikaisiin päästöihin vaikuttavat vahvimmin valittu käyttöenergian muoto (öljy, kaasu, aurinko jne.) ja energiatehokkuus. Käytön aikaisten päästöjen arviointiin löytyykin jo useita hyviä työkaluja, sillä tähän on jo aiemminkin suunnitteluvaiheessa keskitytty.
lataa webinaaritallenne

Tutustu tarkemmin rakennuslain asettamiin ilmastoselvitysvaateisiin asiantuntijamme Henrik Hassisen johdolla.

Mitä kannattaa tehdä juuri nyt?

Jos laki ei ole itselle vielä tuttu, niin kannattaa lähteä tutustumaan. Jos jotkin osa-alueet ovat täysin uusia, hanki näihin koulutusta. Koulutustarjoajia on varmasti paljon; esimerkiksi viranomaispuolen vaatimuksia sekä IFC-puolen koulutusta on saatavilla. Tietomallinnukseen löytyy myös monia palvelu- sekä koulutustarjoajia. Muun muassa me Admicom-konsernissa autamme mielellämme näiden haasteiden taklaamisessa.

Kun ja jos rakennuslaki alkaa tuntua selkeältä, tee suunnitelma siitä, miten lähdet vaatimusten mukaisesti tekemään töitä; millä työkaluilla ja millaisella prosessilla mennään. Kannattaa siis toimia nyt, jotta olet valmiina!